Pohjalaisuutta savon seudulla

Jäsenkirje 2/2022 sivuilla

MIKKELIN SEUDUN POHJALAISET 

https://mikkelinseudunpohjalaiset.wordpress.com

Facebook: Mikkelin seudun pohjalaiset 

Tervehrys, Mikkelin seudun pohjalaaset! 

Pirimmä vuosikokouksen 31.3.2022 Ramin konditorian uuressa toimipisteessä Visulahres.  Hallituksessa jatkavat Arto Seppälä, Juhani Nummela, Kyllikki Kaaja, Sari Saukkonen sekä Jukka  Kankaanpää (puheenjohtaja). Antti Tervasmäki siirtyy hallituksen neuvonantajaksi Juhani Alasen  seuraksi. Toinen hallituksen jättänyt on Ailo Ala-Vannesluoma, joka muutti pois Mikkelistä. Saimma  hallituksehen uusina jäseninä Merja Kankaanpään ja Paavo Ollikaisen. 

Me piretähän pääsiäisvalakiat kolmen vuoren tauon jäläkeen lauantaina 16.4. Kyyhkylän kartanon  mailla. Yhteistyössä Kyyhkylän kanssa me saarahan aikahan isoo tapahtuma. Perinteisen  pääsiäisvalakian polttamisen lisäksi me saarahan 4H-yhristykseltä trulleja, jotka teköö lapsille  kasvomaalauksia. Kyyhkylä järjestää tilaisuures muutaki ohjelmaa niin pienille kuin isoommillekin.  Kuulemma vanaha soppatykki otetahan taas käyttöhön. Myynnissä on myös rillimakkaraa ja  juotavaa. Tilaisuus alakaa klo 17.00. Pääsiäisvalakiat sytytetähän klo 19.00.  

Houkutelkaa mukahan tuttavia, työkavereita, naapureita ja sukulaasia. Niin, ja muistakaa tulla  ittekki! Sopikaa vaikka kimppakyytejä paikalle.  

Vuosikokous päätti pitää jäsenmaksun samana eli 20 €. Ole ystävällinen ja maksa tuo summa  yhristyksen tillille: 

Saajan tili FI13 5271 0440 1709 68 OKOYFIHH
Saaja Mikkelin seudun Pohjalaiset Viesti Saaja Kaaja & Saukkonen Jäsen 2022 JÄSENEN NIMI
Maksaja
Tililtä Eräpäivä 20.4.2022Euro 20,00

Nährähän valakioolla! 

Terveisin Sari ja Jukka

ILTALEHDESTÄ BONGATTUA

Sari ja Jukka olivat ensin työkavereita, rakkaus syttyi pikkuhiljaa – ”Se oli aluksi vertaistukea”

Miniloma Härmän Kylpylässä toi kaivattua taukoa ja hemmottelua pariskunnan arkeen.

Käykäähän katsomassa Iltalehden nettiversiosta ”Hyvä olo” -osiosta! Upea pariskunta!

Tilastoja sivuilta

Mikkelin seudun Pohjalaisten nettisivusto taivaltaa tänä vuonna kymmenettä olemassolon vuottaan. Niin se aika kuluu! Sivusto avattiin loppuvuodesta 2013 ja eipä tuota ole suljettu, koskapa kävijöitä tuntuu olevan. Loppuvuodesta tai vuodenvaihteessa 2022/2023 voidaan tehdä kattavat tutkielmat sivuston ”elämästä”. Kuitenkin tässä vaiheessa on tarpeen tehdä katsaus tähänastisesta kehityssuunnasta ja etenkin vuoden 2021 kulusta.

Koskapa tuo viheliäinen virus kiusaa edelleen, ei voida tietää, onko mahdollista järjestää esim. vuosikokousta. Siinäkin mielessä tilastot antavat kuvan yhdistyksen toiminnasta. Kun saadaan sivuille materiaalia julkaistavaksi, niin on yhdistyksellä ainakin jotain esitettävää aktiivisuudestaan.

Vuosi 2022 on alkanut lupaavasti

Kävijöitä sivuilla on ollut 26.1.2022 mennessä 183 ja näyttökertoja on 338 kpl. Keskimäärin vierailija on avannut 1,85 sivua, mikä näyttäisi olevan ptkän ajan keskiarvokin. Näyttökertoja on ollut edellisvuosina tammikuussa 240 kpl ja kävijöitä keskimäärin 140. Kolme kärjessä olevaa seuraajamaata ovat edelleen samat: näyttökertoja on tehty Suomesta 269 kpl, Yhdysvalloista 60 ja Ruotsista 5. Tästä tekisin sen johtopäätöksen, että meillä on näissä maissa aktiivinen seuraajajoukko. Kiitos siitä!

Kuluvana vuonna ollaan siis edellä aikaisemmasta tahdista. Tästä on hyvä jatkaa!

Vuosi 2021 oli hienoinen kasvun vuosi

Kävijöitä sivuilla on ollut vuonna 2021 yhteensä 2020 ja edellisvuonna 1916. Näyttökertoja oli viime vuonna 3358 kpl ja edellisvuonna (2020) 2847. Uusia julkaisuja oli vuonna 2021 kuusi (6 kpl) ja vuonna 2020 seitsemän (7kpl). Kävijämäärissä ja näyttökerroissa oli siis hienoista kasvua, vaikka uusien julkaisujen määrä oli lähes sama. Näyttökertoja on tehty Suomesta 2928 kpl, Yhdysvalloista 300, Ruotsista 84 ja Norjasta 13. Seuraavasta kartasta näkyy seuraajien sijoittuminen maapallolla.

Seuraavassa piirroksessa on nähtävissä sivuston vuosittaiset näyttökerrat sekä kävijämäärät. Punavärinen pylväs on kuluvan vuoden tilasto.

Sivuilla kävijät pitävät eniten viikon vitseistä, vaikka niitä on tullut sivuille harvakseltaan. Vitsejä on katseltu 240 kertaa, etu-/arkistosivua 70 kertaa ja murretta sekä paukaroksia sisältäviä sivuja on katseltu 23 kertaa.

Siinäpä lyhyt katsaus menneeseen vuoteen. Näillä mennään eteenpäin ja jos alkumerkit näyttävät suuntaa, niin tästä tulee kasvun vuosi!

Reijo Lähteenmäki

Kotisivujen ylläpitäjä

Kiirus tuloo…

… mikäli aikoo maksaa jäsenmaksun 2021 eräpäivään mennessä …

Sihteeri Sarilta tuli jo aikapäivää sitten jäsenkirje sähköisesti, mutta niin se vain on jäänyt ”postilaatikon syövereihin”. Tänään vihdoin sen jälleen löysin ja laitoin näille sivuille luettavaksi. Anteeksi taas huolimattomuuteni. Kai kuitenkin parempi myöhään, kuin ei milloinkaan!

Kävimme Mikkelissä pitkästä aikaa ja samalla tuli hoidetuksi Mikkelin seudun Pohjalaistenkin asioita – nimittäin toiminnantarkastajan homma. Siltä osin vuosikokous voidaan siis pitää. Toivottavasti tuo onneton virus ei jälleen tuo esteitä toimintaan, vaan vuosikokous ja pikkujoulut voidaan pitää suunnitellusti.

HYVÄÄ SYKSYN JATKOA!

RL

MIKKELIN SEUDUN POHJALAISET

https://mikkelinseudunpohjalaiset.wordpress.com

Facebook: Mikkelin seudun pohjalaiset

Tervehrys Mikkelin seurun pohjalaaset!

Nyt olis pitkästä aikaa mukavaa tierotettavaa. Mollahan hallituksen kans päätetty, notta piretähän tauon jäläkehen pikkujoulut. Kun tuo koronakin on alkanu helpottamahan ja rokotukset erennyt hyvin Mikkelis. Laittakaa allakkahan ylähä jo perjantai 3.12. kello 18.00.

Mollahan saatu meirän kemuuhin tällä kertaa yllätysesiintyjä, josta tierotetahan enemmän sitten varsinaases kutsus. Puuropuheen pitäjä on myös iloonen yllätys. Pikkujouluus piretähän taas arvonnat, johona on ponsorien tuottehia muummuassa Jokipiin Pellavan hantuukia ja muita.

Vuosikokoustakaan ei oo saatu pirettyä viime vuonna. Hallitukses päätettihin notta piretähän vuosikokous 3.12. ennen pikkujouluja kello 17.00. Näin säästetähän pensaa ja saarahan kaikki laihialaasekkin mukaan.

Kun meirän toiminta on ollu tauolla koronan takia, niin ei oo jäsenmaksujakaan krävätty. Kun meillä ei muitakaan tuloja oo ollu, niin ajateltihin hallituksen kanssa notta jäsenmaksu olis tälle vuorelle 10 euroa. Jos oot jo maksanu tälle vuorelle jäsenmaksun, niin ei krävätä sulta uurestaan. Olokaa ystävällisiä ja maksakaa tua summa alla olevalle tilille. Näin me päästähän järjestämähän jatkossakin mukavia yhteisiä tapahtumia kuten pääsiäisvalakiat.

Saaja: Mikkelin seudun Pohjalaiset

Saajan tili: FI13 5271 0440 1709 68

Viesti: OMA NIMI jäsenmaksu 2021

Eräpäivä: 1.11.2021

Summa: 10 €

Me laitetahan ens kuus sitte viralline kutsu pikkujouluuhin.

Puheenjohtaja Jukka ja sihteeri Sari

Hyvää Pääsiäistä!

Jo toinen lankalauantai, jolloin ei voi polttaa valakioita yleisötapahtumana. Sinänsä harmillista, silllä monelle yhdistykselle on valakiatapahtuma taloudellinenkin kysymys. Arpajaisineen, kahvin-, makkaran- ym. virvokkeiden myynteineen tapahtuma on tuottoisa juttu. Yhdessäololla on myös tosi iso merkitys. Mutta koitetaan kestää, kyllä se jossain kohtaa helpottaa!

Notta ei aivan unohreta, niin tässon valakiaa eres netis… niin kuvasta kattottavaksi.

Poltettiin täällä Pihlaisilla marraskuussa harjoitusmielessä vanha talo. Siitä tämä kuva. Karimon kylällä on viime keväästä asti koottu melkoinen kokko poltettavaksi. Lunta on vielä lähes puoli metriä kasan päällä, mutta eiköhän se sieltä konevoimin pois lähde. Yritetään polttaa kokko (valakiat) tässä pyhien aikana. Toki ilman yleisöä täälläkin pitää touhuta.

KUVAN MYÖTÄ TOIVOTAMME KAIKILLE HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!

On se, kun rakentajan pitää salassa polttaa oma kokkonsa/valakiansa! Muistelen, kuinka monena pääsiäisenä oltiin Mikkelissä ”sydän kylmänä”, ettei Kaihunharjulle rakennettua pohjalaisten kokkoa vaan kukaan salaa polttaisi, ennen lankalauantaita. Oli ne aikoja nekin! muistelee Lähteenmäen Reijo

Sivujen tilastoja vuodelta 2020

Vaikka kotisivut alkavat olla tällaisena nopean viestinnän kautena jollain tapaa hitaaksi koettu viestintäkanava, niin …..

Mikkelin seudun Pohjalaisten kotisivuilla on edelleenkin uskollinen kävijäkunta. Kiitos siitä teille sivustoilla vieraileville!

Avauskerrat kuukausittain ovat vuonna 2020 olleet seuraavat:

KUUKAUSIAvaukset/kkAvaukset/vrk
Tammikuu2728
Helmikuu2359
Maaliskuu2488
Huhtikuu1826
Toukokuu1585
Kesäkuu1705
Heinäkuu1635
Elokuu1756
Syyskuu33211
Lokakuu34912
Marraskuu32210
Joulukuu24110
Yhteensä /Keskiarvo28478

Kun sivujen käyttöä tarkastellaan pidemmällä aikavälillä, niin havaitaan, että nykyinen käyttö on samalla tasolla kuin vuodet 2013 ja 2014 sekä 2019

Viikon vitsit ovat edelleen suosituin alasivusto, seuraavaksi etusivu/arkisto ja murretta katsellaan paukahrosten ja murresivun kautta..
Kotimaasta on pääosa seuraajista, mutta on meillä seuraajajoukkoa mm. Yhdysvalloista ja Ruotsista. Kyseinen järjestys on ollut vallalla jo useita vuosia.

YLE:n elävästä arkistosta

Muutama päivä sitten, tarkalleen 25.2.2021, uusittiin YLE:n eläväsn arkiston aineistoa vuodelta 2015. Sattumalta havaitsin jutun ja kiinnostuin asiasta. Saksassa sotilaskoulutuksessa olleet miehet palasivat JÄÄKÄREINÄ Suomeen. Jääkärien pääjoukko palasi Vaasaan 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen.

Artikkeli löytyy netistä alempana olevalla linkillä , tai googlaamalla Jääkärien paluu Suomeen.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/16/jaakarit-palasivat-sisallissotaa-kayvaan-suomeen

Itseäni kiinnosti kuunnella jääkärivääpeli Yrjö Passin haastattelu. Jääkärihistoriaa pohjalaisella murteella, siinä on sitä jotain..

Uutta valoa jääkärihistoriaan — näin he itse sen kertoivat

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/23/uutta-valoa-jaakarihistoriaan-nain-he-itse-sen-kertoivat

Jääkärivääpeli Yrjö Passi (1894–1973) lähti Lockstedtiin Kauhavalta helmikuussa 1916 saatuaan tietää, että ”sinne niitä on menellyt, siellä koulutetaan ja Venäjän vallankumous tulee pian”. Passi ei harkinnut juuri ollenkaan vaan lähti kotoaan salaa. Kaikkiaan lähtijöitä oli tuolloin 17, ja karavaanina he hiihtivät reilun vuorokauden ajan jään yli Ruotsiin. Junamatkalla välteltiin venäläistä ”piunia”.Passin mukaan he tiesivät hyvin, mitä odottaa Lockstedtissa. ”Ei siellä hullumpaa ollut.” Jotkut saksalaiset pitivät suomalaisia Passin mukaan sivistymättöminä. ”Kun tultiin karhujen maasta. Mutta ehkä he sivistyneempiä olivatkin kuin me.” Passi soitti alttotorvea pataljoonan soittokunnassa. Mukana oli monia ammattisoittajia. Torstai-iltaisin he soittivat upseerikerhossa, seuraavan aamun sai sitten vapaaksi. Libaussa Passi jättäytyi orkesterista pois, ”kun kaikki sanoivat että pillipiiparit pääsevät helpommalla”. Passi kertoo Saarikosken tapauksesta. ”Kyllä Ståhlberg sen tunti jälestäpäin.” Passia on haastateltu murteenkin vuoksi.

J ääkäripataljoonan soittokunta. Kuva: Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ry.

Kuusimäen jääkärihaastattelut

Nyt julkaistujen nauhoitusten lisäksi Tauno Kuusimäki (1915–1990) haastatteli jääkäreitä, joiden nimet löytyvät tämän linkin takaa. Aineiston kokonaiskesto on noin 80 tuntia. Tutkijat voivat tutustua aineistoon Kotimaisten kielten keskuksessa Kotuksessa.

Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

Terveisiä POHOJANMAALTA

Uskalsimme tällaisena korona-aikana lähteä turvallisesta kodista vierailemaan Ylivieskassa.

Matkareittimme oli menomatkalla Metsäpirtti (kotimme) – Virrat – Alavus – Kuortane – Vimpeli – Kaustinen – Toholampi – Sievi – Ylivieska. Navigaattori opasti meitä Kuortaneelta Vimpeliin pienempiä sivuteitä, mikä ei ollut lainkaan huono juttu. Tuli matkan varrella eteen sellaisia paikkoja, joihin pitää tutustua tarkemmin kesällä. Nyt ei pahemmin pysähdelty, vain Nelimarkan leipomo sai luvan tarjota (luonnollisesti maksua vastaan) pullakahvit.

Paluumatka oli muutoin sama, mutta Vimpelistä suuntasimme Alajärven, Lehtimäen ja Ähtärin kautta Virroille ja sieltä kotiin.

Ylivieskassa sukuloitiin ja ei siinä sen kummempaa. Sepä on sellaista ”maskielämää” nyt.

Ylivieskan uusi kirkko vihitään käyttöön pääsiäisenä. Vanha kirkko tuhoutui pääsiäislauantaina viisi vuotta sitten.

Kirkko on vielä rakenteilla.

Löytyy Ylivieskastakin latomerta

Kalajoki on osittain jäässä

Nyt sitten pysymmekin omaehtoisessa karanteenissa ulkoillen täällä erämaassa.

Terveiset vain POHOJANMAALTA, paikallaan se on ! toivottavat Annikki ja Reijo

Avainsanapilvi