… mikäli aikoo maksaa jäsenmaksun 2021 eräpäivään mennessä …
Sihteeri Sarilta tuli jo aikapäivää sitten jäsenkirje sähköisesti, mutta niin se vain on jäänyt ”postilaatikon syövereihin”. Tänään vihdoin sen jälleen löysin ja laitoin näille sivuille luettavaksi. Anteeksi taas huolimattomuuteni. Kai kuitenkin parempi myöhään, kuin ei milloinkaan!
Kävimme Mikkelissä pitkästä aikaa ja samalla tuli hoidetuksi Mikkelin seudun Pohjalaistenkin asioita – nimittäin toiminnantarkastajan homma. Siltä osin vuosikokous voidaan siis pitää. Toivottavasti tuo onneton virus ei jälleen tuo esteitä toimintaan, vaan vuosikokous ja pikkujoulut voidaan pitää suunnitellusti.
Nyt olis pitkästä aikaa mukavaa tierotettavaa. Mollahan hallituksen kans päätetty, notta piretähän tauon jäläkehen pikkujoulut. Kun tuo koronakin on alkanu helpottamahan ja rokotukset erennyt hyvin Mikkelis. Laittakaa allakkahan ylähä jo perjantai 3.12. kello 18.00.
Mollahan saatu meirän kemuuhin tällä kertaa yllätysesiintyjä, josta tierotetahan enemmän sitten varsinaases kutsus. Puuropuheen pitäjä on myös iloonen yllätys. Pikkujouluus piretähän taas arvonnat, johona on ponsorien tuottehia muummuassa Jokipiin Pellavan hantuukia ja muita.
Vuosikokoustakaan ei oo saatu pirettyä viime vuonna. Hallitukses päätettihin notta piretähän vuosikokous 3.12. ennen pikkujouluja kello 17.00. Näin säästetähän pensaa ja saarahan kaikki laihialaasekkin mukaan.
Kun meirän toiminta on ollu tauolla koronan takia, niin ei oo jäsenmaksujakaan krävätty. Kun meillä ei muitakaan tuloja oo ollu, niin ajateltihin hallituksen kanssa notta jäsenmaksu olis tälle vuorelle 10 euroa. Jos oot jo maksanu tälle vuorelle jäsenmaksun, niin ei krävätä sulta uurestaan. Olokaa ystävällisiä ja maksakaa tua summa alla olevalle tilille. Näin me päästähän järjestämähän jatkossakin mukavia yhteisiä tapahtumia kuten pääsiäisvalakiat.
Saaja: Mikkelin seudun Pohjalaiset
Saajan tili: FI13 5271 0440 1709 68
Viesti: OMA NIMI jäsenmaksu 2021
Eräpäivä: 1.11.2021
Summa: 10 €
Me laitetahan ens kuus sitte viralline kutsu pikkujouluuhin.
Jo toinen lankalauantai, jolloin ei voi polttaa valakioita yleisötapahtumana. Sinänsä harmillista, silllä monelle yhdistykselle on valakiatapahtuma taloudellinenkin kysymys. Arpajaisineen, kahvin-, makkaran- ym. virvokkeiden myynteineen tapahtuma on tuottoisa juttu. Yhdessäololla on myös tosi iso merkitys. Mutta koitetaan kestää, kyllä se jossain kohtaa helpottaa!
Notta ei aivan unohreta, niin tässon valakiaa eres netis… niin kuvasta kattottavaksi.
Poltettiin täällä Pihlaisilla marraskuussa harjoitusmielessä vanha talo. Siitä tämä kuva. Karimon kylällä on viime keväästä asti koottu melkoinen kokko poltettavaksi. Lunta on vielä lähes puoli metriä kasan päällä, mutta eiköhän se sieltä konevoimin pois lähde. Yritetään polttaa kokko (valakiat) tässä pyhien aikana. Toki ilman yleisöä täälläkin pitää touhuta.
KUVAN MYÖTÄ TOIVOTAMME KAIKILLE HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!
On se, kun rakentajan pitää salassa polttaa oma kokkonsa/valakiansa! Muistelen, kuinka monena pääsiäisenä oltiin Mikkelissä ”sydän kylmänä”, ettei Kaihunharjulle rakennettua pohjalaisten kokkoa vaan kukaan salaa polttaisi, ennen lankalauantaita. Oli ne aikoja nekin! muistelee Lähteenmäen Reijo
Vaikka kotisivut alkavat olla tällaisena nopean viestinnän kautena jollain tapaa hitaaksi koettu viestintäkanava, niin …..
Mikkelin seudun Pohjalaisten kotisivuilla on edelleenkin uskollinen kävijäkunta. Kiitos siitä teille sivustoilla vieraileville!
Avauskerrat kuukausittain ovat vuonna 2020 olleet seuraavat:
KUUKAUSI
Avaukset/kk
Avaukset/vrk
Tammikuu
272
8
Helmikuu
235
9
Maaliskuu
248
8
Huhtikuu
182
6
Toukokuu
158
5
Kesäkuu
170
5
Heinäkuu
163
5
Elokuu
175
6
Syyskuu
332
11
Lokakuu
349
12
Marraskuu
322
10
Joulukuu
241
10
Yhteensä /Keskiarvo
2847
8
Kun sivujen käyttöä tarkastellaan pidemmällä aikavälillä, niin havaitaan, että nykyinen käyttö on samalla tasolla kuin vuodet 2013 ja 2014 sekä 2019
Viikon vitsit ovat edelleen suosituin alasivusto, seuraavaksi etusivu/arkisto ja murretta katsellaan paukahrosten ja murresivun kautta..Kotimaasta on pääosa seuraajista, mutta on meillä seuraajajoukkoa mm. Yhdysvalloista ja Ruotsista. Kyseinen järjestys on ollut vallalla jo useita vuosia.
Muutama päivä sitten, tarkalleen 25.2.2021, uusittiin YLE:n eläväsn arkiston aineistoa vuodelta 2015. Sattumalta havaitsin jutun ja kiinnostuin asiasta. Saksassa sotilaskoulutuksessa olleet miehet palasivat JÄÄKÄREINÄ Suomeen. Jääkärien pääjoukko palasi Vaasaan 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen.
Artikkeli löytyy netistä alempana olevalla linkillä , tai googlaamalla Jääkärien paluu Suomeen.
Jääkärivääpeli Yrjö Passi (1894–1973) lähti Lockstedtiin Kauhavalta helmikuussa 1916 saatuaan tietää, että ”sinne niitä on menellyt, siellä koulutetaan ja Venäjän vallankumous tulee pian”. Passi ei harkinnut juuri ollenkaan vaan lähti kotoaan salaa. Kaikkiaan lähtijöitä oli tuolloin 17, ja karavaanina he hiihtivät reilun vuorokauden ajan jään yli Ruotsiin. Junamatkalla välteltiin venäläistä ”piunia”.Passin mukaan he tiesivät hyvin, mitä odottaa Lockstedtissa. ”Ei siellä hullumpaa ollut.” Jotkut saksalaiset pitivät suomalaisia Passin mukaan sivistymättöminä. ”Kun tultiin karhujen maasta. Mutta ehkä he sivistyneempiä olivatkin kuin me.” Passi soitti alttotorvea pataljoonan soittokunnassa. Mukana oli monia ammattisoittajia. Torstai-iltaisin he soittivat upseerikerhossa, seuraavan aamun sai sitten vapaaksi. Libaussa Passi jättäytyi orkesterista pois, ”kun kaikki sanoivat että pillipiiparit pääsevät helpommalla”. Passi kertoo Saarikosken tapauksesta. ”Kyllä Ståhlberg sen tunti jälestäpäin.” Passia on haastateltu murteenkin vuoksi.
J ääkäripataljoonan soittokunta. Kuva: Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ry.
Kuusimäen jääkärihaastattelut
Nyt julkaistujen nauhoitusten lisäksi Tauno Kuusimäki (1915–1990) haastatteli jääkäreitä, joiden nimet löytyvät tämän linkin takaa. Aineiston kokonaiskesto on noin 80 tuntia. Tutkijat voivat tutustua aineistoon Kotimaisten kielten keskuksessa Kotuksessa.
Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.
Uskalsimme tällaisena korona-aikana lähteä turvallisesta kodista vierailemaan Ylivieskassa.
Matkareittimme oli menomatkalla Metsäpirtti (kotimme) – Virrat – Alavus – Kuortane – Vimpeli – Kaustinen – Toholampi – Sievi – Ylivieska. Navigaattori opasti meitä Kuortaneelta Vimpeliin pienempiä sivuteitä, mikä ei ollut lainkaan huono juttu. Tuli matkan varrella eteen sellaisia paikkoja, joihin pitää tutustua tarkemmin kesällä. Nyt ei pahemmin pysähdelty, vain Nelimarkan leipomo sai luvan tarjota (luonnollisesti maksua vastaan) pullakahvit.
Paluumatka oli muutoin sama, mutta Vimpelistä suuntasimme Alajärven, Lehtimäen ja Ähtärin kautta Virroille ja sieltä kotiin.
Ylivieskassa sukuloitiin ja ei siinä sen kummempaa. Sepä on sellaista ”maskielämää” nyt.
Ylivieskan uusi kirkko vihitään käyttöön pääsiäisenä. Vanha kirkko tuhoutui pääsiäislauantaina viisi vuotta sitten.
Kirkko on vielä rakenteilla.
Löytyy Ylivieskastakin latomerta
Kalajoki on osittain jäässä
Nyt sitten pysymmekin omaehtoisessa karanteenissa ulkoillen täällä erämaassa.
Terveiset vain POHOJANMAALTA, paikallaan se on ! toivottavat Annikki ja Reijo
Perustajajäsen Alasta 75v. on onniteltu. Antti piti lyhyen ja lämpimän linjapuheen pohjalaasuuresta. Muutookin kehuimma ittemme ja mollattiin savolaaset.
Kun tämä viheliäinen Koronavirus on estänyt valakioitten polton yleisötapahtumana ympäri Pohjanmaata kuin myös Mikkelissä, niin Karimon kyläyhdistys haluaa tällä tervehdyksellä tuoda vähän lohtua muheeseen.
Pääsiäisvalakiat, tai täälläpäin Pääsiäiskokko poltettiin toisena Pääsiäispäivänä. Toki olisimme halunneet polttaa sen Lankalauantaina, siis ”oikiaan aikaan”, mutta valtavan kova etelänsuuntainen tuuli esti sytyttämisen. Lähellä sijaitsevat huoltorakennukset ja paperinkeräyslaatikon sisällys olisivat lähes satavarmasti palaneet samalla.
Kokkoa ei voitu täälläkään polttaa yleisötapahtumana. Puuttumaan siis jäi parisataa henkeä ja tunnelmallinen tapahtumailta! Pienellä porukalla saatiin homma hoitaa..
Hyvä näinkin, päästään kokoamaan seuraavaa kokkoa. Vuosi aikaa, kyllä siitä taas komia kokko syntyy.
Kylällä on Lankalauantaina tulistelu ainakin 25 vuoden ajan. Vain kerran on iso kokko jäänyt sytyttämättä, kun maa oli aivan lumeton. Toki silloinkin hiekkakentällä poltettiin vähän pienemmät valakiat.
TOIVOTAAN, ETTÄ ENSI VUONNA VOIDAAN VALAKIAT TAI KOKOT POLTTAA SÄÄDETYSSÄ JÄRJESTYKSESSÄ!
Mikkelin seudun Pohjalaiset 