Pohjalaisuutta savon seudulla

Archive for helmikuu, 2016

Paukahroksia eri pitäjistä

Tähän on kerätty muutamia sanontoja eri pitäjistä. Jospa nämä auttavat lukijoita hahmottamaan seuraavan paukahroksen sisältöä: ON POHOJALAASIA JA NIITÄ, JOKKA HALUAAS OLLA. 

Joukossa on siis sanontoja muistakin (kuin pohjalaispitäjien) asukkaista.  Varmaan löydätte/tiedätte paljon muitakin hyviä paukahroksia. Lisäillään niitä tarpeen tullen sivuille.

Reijo L

 

Etelä- Pohjanmaa

Kuortane

  • Tottahan minäkin johonakin saan olla, sano kuortanelaanen.
  • Onha olemas ku Lehtimäki ja Soini
  • Älä nyt vettä jua, kyllä meillä on vertaki, sanoo lahtari
  • Terve veli, sanoo nokipoika neekerille.
  • Joo, joo, sanoo Kannuksen likka ja taas pisti kessuja piippuhun.

Kurikka

  • Päivää, sanoo kurikkalaanen, vaikka syränyöllä.

Kauhava

  • Tuuli vie torppaa, sano Lappajärven ukko, kun junan näki
  • Narra mua, moon Nurmoosta
  • Ylihärmä on Alahärmän lammashaka

Härmä

  • Lähäre poika pois Härmästä, täällon miähiä
  • Kova kovaa vasten sanoo Härmän akka ku kiven päälle istahti
  • Kolome kovaa Härmä, kirves ja perkeles
  • Ollahan Härmän asemalla ku on verta seinäs

Seinäjoki

  • Seinäjoen rikkahat, Lapuan viisahat, Ilimajoen komiat ja hullut nurmoolaaset

Ylistaro

  • Minulle nyörit, sanoo Ylivieskan likka, kun vihiiltä palas.
  • Voi maailmaa pahennusten tähden, sanoo pappi maantien ojassa
  • Oma valta, sanoo suntio kun kirkon viinit joi

Nurmo

  • Se naula veti, sanoo nikkari kun plakkarihinsa pisti
  • Kaikki on katunu, jokka on Nurmoosta lähteny, neki, jokka on takaasi tullu

Laihia

  • Kyllä piru oot, jos Porista oot, mutta jos Kokemäeltä, niin koko saatana.
  • Se siitä, sano mestari kun kamppeensa joi
  • Härässä ei olla, sanoo Hiipakan paimenpoika
  • Soon sitten justihin, sanoo timpermanni, vaikkei ollu likikään.

Isokyrö

  • Ei se muuta tarvitte, joka patas krapaa, sanoo laihialainen
  • Trikan nu vatna Vaasas, kyllä kotona vettä saa
  • Ilimajokiset silikkiin pieröö ja pettua puroo, sano Salmin kraatari

Vähäkyrö

  • Vööriläänen soon joka kampraattinsa jättää

Kauhajoki

  • Kyllä sillä koneella joutuu, sanoo Parkanon ukko, kun veisuussa jälelle jäi.
  • Minä meen erellä ja sinä tuut peräs ja sielä on sitten sopeva paikka, sanoo Teuvan flikka poijalle
  • Isooltajoelta, Jumala nähköhön, johona ei oo koskaan mäntää suuruksehen kastettu.

Lapua

  • Loistaa ja paistaa kun kalajokisen pyhähousunnappi
  • Lapualla on kaks raitista miästä sankaripattas ja vaivaaspoika
  • Miäs on niinku velliä pussis, mutta selijäs lukoo notta Virkiä

Ilmajoki

  • Kyllä siitä ilmat muuttuu, jos ei kerran entisellänsä pysy, sanoo Kyrön päkkyri.

Jalasjärvi

  • Lihavia flikkoja niinku ennen Soinis, jotta nyppy kolomatta leukaa
  • Loron, loron, sano Jalasjärven poika, kun kopalla vettä kantoi

Teuva

  • Kovaa ku Vähäskyröös, kun köyhyys ja komeus vetää kissanhäntää.

Peräseinäjoki

  • Tuollaanenko soon nyt, sanoo kuppari, kun kuvernöörin näki

Alajärvi

  • En minä ihan Mannerheimi oo, mutta het siitä seuraava, sano tinuri
  • Raha on valttia, sano Kauhavan poika

Alavus

  • Ainahan meirän hyvin käy, sanoo Someron poika, kun lasikuorma kaatuu
  • Alavuden kirkonkellot soivat: ”Kuka köyhän nai?”, ”Kuka köyhän nai?” Töysän kellot vastaavat: ” Toinen köyhä toisen köyhän, toinen köyhä toisen köyhän.”

Lehtimäki

  • Aha! Sano Asikkalan likka, kun vasikka pi..ua nuolas

Ähtäri

  • Yhres nipus ku töysäläläise synnit
  • Taivaassa tavataan sano rovasti; mutta eri paikassa sano pastori

Keski- ja Pohjois- Pohjanmaa

Merijärvi

  • Kiihtyy ku Kuusamon köyhyys

Lohtaja

  • Hythet, luthet ja mathet on kälvhisläisten suolakaloja

Perho

  • Muuttelee kun Perhon pojan Jumala taivaasta toiseen

Kälviä

  • Ei tarvihte tulla auttahan, sanoi lapualainen, ko tervakuorman alla makas
  • Hyvältä maistuu, sano lohtolainen, kun Peihton krinnillä vasikan häntää jyrsi

Evijärvi

  • Harmaita ja kauniita kun Laukaan varkaat
  • Hyvin vetelee, sano Urialan likka, kun selekääsä sai
  • Oot niin hullu kun Kiuruveen likat, kun koko päivän yhtä paanaa hiihtivät.
  • Aina alemma kun alajärveisten housut

Siikajoki

  • Vennyy ku liminkalaisten piimä

Kalajoki

  • Voi herra ko riskaa, sano Vetelin tyttö, ko pojat tanssiin vei

Sievi

  • Peräkkäin ko ullavaiset kirkkoon

Haapavesi

  • Viitasaarella ei oo muuta raitista ku rovasti ja Porthanin patsas
  • Ei se oo raatari, joka ei ratko, eikä suutari, joka ei suutu
  • Haisee kun mesileipä Kokkolan tulipalossa.
  • Se on meirän ruumis, jolt on kurkut poikki, sano härmäläinen

Kärsämäki

  • Kalossit jalassa kun haapavetisten lehemillä

Vihanti

  • Se vaati sen, sano Kempeleen likka, kun naamaansa hiejalla hankasi

Liminka

  • Ei peruuteta, sano oululainen, kun avantoon ajoi

Muhos

  • Saatiin se Muhoksellekki ihmisen malli, sano Perttu Paavo, kun Utajärveltä nai.

Oulu

  • Poikki on, sano jarrumies kun jalka katkes
  • Talakkunamahalla mitattu ku Kiimingin ukon neljännes

Onnistuneet konsertit

POHJALAISKUOROJEN ONNISTUNUT KONSERTOINTIMATKA MIKKELISSÄ

Teksti: Antti Tervasmäki

Kuvat: Eija ja Juhani Nummela

Etelä-Pohjanmaan poliisilaulajat ja Ilmajoen musiikkiopiston Kampraattikuoro vierailivat Mikkelissä 30-31.1.2016. Niin komiaa kuorolaulua ei ole pitkiin aikoihin kuultu Päämajakaupungissa. Viihdekonsertti oli pääkirjaston Mikkeli-salissa ja kirkkokonsertti Mikkelin tuomiokirkossa. Molempia kuoroja johti diplomilaulaja Arto Risku Nurmoosta.

Runsas yleisömäärä yllätti molemmissa konserteissa. Niinpä puheenjohtaja Antti Tervasmäki innostui onnittelemaan tervetulosanoissaan yleisöä ”Pitää oikeen onnitella teitä arvoosa yleisö, sillä te ootta tullu ehrottomasti parhaaseen tilaisuuteen, vaikka täällä samaniakaisesti onkin valtakunnalliset työväen näyttämöpäivät ja 11 teatteria , räppäri Cheek jäähallilla ja tankokuningas Teemu Roivainen esiintymässä”. Kaupungin tervehdyksen toi kunnallisneuvos Arto Seppälä. Väliaikakahvit tarjoolivat Sotilaskotisisaret. Pohjalaishuumorin taitajat Heikki Koivisto, Olavi Raitila ja Heikki Keisala juonsivat ja saivat yleisön monenhen kertahan nauramahan ja tosissaan.

Viihdekonsertin Poliisilaulajat aloottivat reirusti etelä-pohjalaisilla kansansävelmillä ”juomaripoijan hevoonen” ”eikä meitä surulla rukita”ja muitakin rekilauluja. ”Naapurin Kaisan” ilmetty solisti oli Jussi Vuorela. Sitten lauloovat 3.30, joka on J. Leskisen sävel.

Kampraattikuoron heleät äänet soivat soinnukkaasti, kun salissa kaikui uudempi etelä-pohjalaanen laulu ”Hailen Munkka ja ”Mennehellä viikolla”. Sitten tuli ikimuistetava Amado Mio. Tango A Mor soi kaihoosasti loistavana solistinaan Sirkku Järvinen.

Ilta päättyi kuorojen yhteisesiintymiseen. Ylimääräisenä saimme kuulla F. Paciuksen Suomen Laulun, joka pysäytti tulkinnallaan jokaisen salissa olevan. Olemme suomalaisia.

Tervasmäki luovutti Mikkelin seudun Pohjalaisten kiitoksena kunnialippiksen Arto Riskulle raikuvin suosionosoituksin. Arto johtikin viimeisen kappaleen päässään klippis, jossa lukoo ”En oon korvaamatoon, mutta paras maharollinen”. Risku puolestaan lahjoitti yhdistykselle Poliisilaulajien ”Lakeurella sinertää” ja Kampraattien ”Tungetteleva tango” CD- levyt.

Tuomiokirkon konsertti oli loistelias ja laulut valittu asiantuntemuksella. Kun kappalainen Jyrki Koivikko oli toivottanut yleisön tervetulleeksi, niin Poliisilaulajat aloittivat ”Koska valaissee kointähtönen”, sitä seurasi Piiparisen Oi katso, mikä aamu. Erityisesti jäi soimaan Rimpsky-Korsakowin Pater Noster (Isä meidän).

Kampraatti aloitti heleästi Toivon Kuulan ”On kaunis synnyinmaamme”. Mahtavaa oli kuulla C. Fanckin ”Panis Angelilus, leivästä enkelten”. Puhuttelevasti soi K. Tikan ”Armolaulu” solistinaan Arto Risku. Armossa on jotain ja kun se lauletaan taidokkaasti, niin kuulija pysähtyy miettimään elämän todellisuutta. Päätöskappaleena kuorot esittivät yhteisesti erään maailman tunnetuimman ja komeimman kuorolaulun ”Hebrealaisten orjien kuoro” Verdin opperasta Nabucco. Yleisö oli mykistynyt, kunnes taputukset alkoivat.

Hieno reissu, Etelä-Pohjanmaan Poliisilaulajat ja Ilmajoen musiikkiopiston Kampraattikuoro !

Tulukaa toistekkin!

Valokuvia viihdekonsertista Mikkeli-salissa 30.1.2016 (Foto:Juhani Nummela)

 

3f402895-4b3b-46ad-ba28-9e5da02cc6f7 (2)

Poliisikuoro tämmäilee, ennekuin kajahtaa ”Juomaripoijan hevoonen” ja muita rekilauluja.

 

6d794a44-3e67-45eb-8ed1-4296136a97f9 (2)Juontaja Olavi Ritala runooloo, kuoronjohtaja Arto Risku odottelee pääsyä paikalleen ja säestäjä Risto Lehtinen kiirehtii pianon ääreen. Etupenkisä istuuvat takaanpäin nähtynä Tervasmäki ja Seppälä sekä toinen säestäjä Liisa Metsä-Ketelä

 

4b791088-82e0-42e0-a365-3d1fc02b32e0 (2)Kuorojen komiaan yhteisesiintymiseen ja F. Paciuksen ”Suomen lauluun” päättyi konsertti-ilta

 

 

Valokuvia kirkkokonsertista 31.1.2016 tuomiokirkossa (Foto: Eija Nummela)

1cd20e79-5bbd-4286-a577-b36ecea1f944 (2)Poliisilaulajat lauloivat mieleenpainuvasti. Tarkkaavainen katsoja voi ihailla myös upeaa Antti Salmenlinnan lasimaalausta, josta näkyy savolaista historiaa ylienkeli Mikaelin johdolla. Alttaritaulun ”Jeesus ristillä” on maalannut Antti Halonen

 

 

7648f3c4-e690-4f8b-88ca-b0e56aa833ca (2)Kampraattikuoro esiintyi armorikkaasti ja taidokkaasti.

 

 

e0a59ee4-90c5-4475-b0ac-fafa736c87f4 (2)Kirkkokonsertti päättyi kuorojen yhteisesiintymiseen päätöslaulunaan Hebrealaisten orjien kuoro Verdin opperasta Nabucco. Kuoroja johti diplomilaulaja Arto Risku.

 

 

HUOM!

Kuvat saat suuremmiksi klikkaamalla sitä. Toiminta – sivulta löytyy sama juttu pdf – muodossa.  Siellä tekstiin liitetyt kuvat ovat isompia.

Puheenjohtaja porisoo – sivulla on myös uutta porinaa.

KÄYKÄÄ KATSOMASSA NÄITÄ SIVUJA..

Vetelin poliisi

Vetelin kylän poliisi oli harvinaisen iso miehenkoljatti, jonka naama oli kaikenluojalta jäänyt viimeistelemättä. Joosua Tuohimaa tuli suutuksissaan sanoneeksi jotain poliisin ulkonäöstä, kun tämä oli käräyttänyt hänet pontikankeitosta. Poliisi manuutti Tuohimaan lakitupaan kunniansa loukkaamisesta. Tuomari kysyi käräjillä: – Onko vastaaja Joosua Tuohimaa sanonut kantajaa, poliisikonstaapeli Palomaata rumaksi? – Herra tuomari, en varsinaisesti rumaksi. Mutta herra tuomari, eikö se ole niin, että kun poliisia katsoo, niin kyllä siinä silmä väsyy.

Juttu on Vimpelistä vuodelta 1978. Julkaistu professori Matti Kuusen kirjassa: KANSANHUUMORIN PARHAAT. – Kustannusosakeyhtiö Otava, Keuruu 1993

Juttuhan sopisi hyvin VIIKON VITSI – sivuille, mutta laitoinpa sen nyt tänne..

Reijo

Avainsanapilvi