Puheenjohtajan kynästä

ME KAIKKI VANHENEMME, ENTÄ SITTEN.  HOLHOOJAKO?

Mietin tässä  puheenjohtajana, kun kannan teistä Mikkelin seudun Pohjalaisista huolta  ja suvun viesteinä, miten käy, kun vanhenemme.

Yhtään sukulaasta  ei oo  minullakaan lähellä, poika Tuomas Jyväskylässä ja sillä on omat menonsa morsiamen kanssa.  Minne lähtöö, kun saa paperit yliopistolta?  Entäs sitten kun ei muista minne laitoin auton avaamet vai tulooko  se..se  kylähän. Kuka se nyt on?  Ei kannata hätääntyä. Lähinimet alkaa niinkuin ensimmäisenä unohtua tai niitä pitää jahrata. ” Kyllä se  nimi tulloo” sanoon minunkin hyvä kaverini,  umpisavolainen  Risto Mikkelistä. Tulloo, tulloo.. Ei se niin vaarallista ole jos ei heti muista nimiä. Sitten ku pohojalaanen ei enää muista rahojaan, niin voi vähän jo hätääntyä. Ensimmääsenä menöö markat ja eurot sekaasin.

Mietin vähän enemmän  niinkun juridisesti.  Kuka tarvitsee edunvalvojaa?  Edunvalvoja voidaan nimetä henkilölle, joka ei pysty hoitamaan itse omia taloudellisia asioitaan. Maistraatti voi määrätä edunvalvojan  mikäli henkilö itse on hakenut ja pyytänyt että tietty henkilö määrättäisiin hänen edunvalvojaksi. Ikääntyvä voi siis ennakoida tulevaa tilannettaan. Yleensä lähisukulainen  nimetään ja jos sellaista ei ole, niin kunnallinen edunvalvoja  tai jos helkatisti suku riitelöö perinnöstä. Pitää olla ulkopuolinen.

Tässä valvonnassa on monta tasoa. Kerron  noin suurinpiirtein pääasteet:

 ”Edunvalvontavaltuus”. Valtakirjalla  henkilö  (valtuuttaja) nimeää valtuutetun hoitamaan asioitaan ja siinä määritellään ne asiat, jotka valtuus kattaa.  Maistraatti vahvistaa valtakirjan ja valvoo, nottei valtuutettu elä kun pellossa. Yleensä lapsi tai veli

 Seuraava aste.  ”Edunvalvoja”  Mikäli hakija ei  kykene ymmärtämään, mitä edunvalvoja merkitsee, eikä ole vapaaehtoisesti  antanut  em. edunvalvontavaltuutta, maistraatti esittää ”toimintakelpoisuuden rajoittamista”. Tämä merkitsee että henkilöllä ei ole esimerkiksi oikeutta ottaa velkaa tai myydä tai lahjoittaa  asuntoaan. Asiasta päättää käräjäoikeus

Seuraava aste ”Vajaavaltaiseksi julistaminen”. (täysin holhottu))  Äärimmäisessä tapauksessa  käräjäoikeus voi julistaa henkilön vajaavaltaiseksi, jolloin puuttuu kelpoisuus tehdä päteviä oikeustoimia ja oikeus hallita omaisuuttaan.  Vaikka olisit kuinka kova miäs, niin edunvalvoja  määrää sun elämästäsi.  Edunvalvojiakin on monelaisia nuukia, lepsuja ja taitamattomia.  Toimiessani  sosiaalijohtajana,  tälläinenkin yksikkö  oli organisaatiossani   ja toimin esimiehenä vielä  1990-luvulla,    jolloin holhouslautakunnat hoitivat hyvin asioita ja puheenjohtajana piti olla tuomari.  Niin,  toiset  edunvalvottavat eivät saaneet kunnolla ruokarahaa edes ja toisten omaisuutta myytiin, notta paukkui. 2000-luvulla holhoustoimi siirtyi  kunnilta valtiolle ja siis maistraatille.

Nyt on kuitenkin muistutettava suvulle ja perijöille notta   maistraatin nimeämä edunvalvojan  on tehtävä vuosittain kertomus rahojen ja omaisuuden käytöstä maistaraatille. Kaikki on  kuitenkin  salassapidettävää ja se joskus keljuttaa sukulaasia, koska  eivät saa siis tietää, mitä edunvalvoja on päsmännyt  omaisuuden kanssa.  Sen tähden on tärkiää, notta sukulaaset, yleensä lapset eivät kovin riitelisit, vaan kykenisivät sisältään nimeämään edunvalvojan.

Näitä ongelmia ei juurikaan ole, jos  valvottava on köyhä ja varaton. Vaikea löytää vapaeehtoista edunvalvojaa ja tuolloin yleensä maistraatti nimeää.  Lohdutan teitä kuitenkin että nämä järjestyvät yleensä  suvun piirissä, mutta ei aina.  Ja suvun piirissäkin voi olla epäluuloja.

Mikkelissä 19.9.2016  

 

 

 

 

Antti Tervasmäki

Edelleen Mikkelin seudun  pohjalaisten puheenjohtaja  (valitahan ensi vuonna uusi)

 

-Laki holhoustoimesta (442/1999). Laki holhoustoimen edunvalvontapalveluiden  järjestämisestä

(575/2008).     www.maistraatti.fi

 

OHEINEN KIRJOITUS LÖYTYY (ilman kuvia) MYÖS PUHEENJOHTAJA PORISOO – PALSTALTA