Kuluvan vuoden vitsit on päivitetty ajan tasalle. Viimeisimmät ovat sotilasaiheisia, jotka sattuivat minulle korvaan Virtain veteraanitapahtumassa viime pyhänä. Konsertoimassa oli Viihdytysjoukot – orkesteri, jonka toinen solisti Martti Kuurila juonsi juhlan ja kertoili juttuja. Martti on tamperelainen, jonka juuret johtavat Etelä-Pohjanmaalle.
Terveisin Reijo L
MUISTAKAA ILMOITTAUTUA VIIMEISTÄÄN HUOMISEEN (21.11.) MENNESSÄ!!!!
MIKKELIN SEUDUN POHJALAISTEN
PIKKUJOULUJUHLA PERINNERUOKAILUINEEN
TORSTAINA 1.12.2016 klo 18.00
Paikka: Ravintola Ahkeraliisan juhlahuoneisto, Ratamonkatu 5, Rokkala
TÄSSÄ LINKISSÄ ILLAN KOKO OHJELMA mikkelin-pohj-joulu-2016
Ilmoittaudu pikaisesti, mutta viimeistään 21.11.2016 mennessä
sihteeri Heli Joensuulle heli.joensuu@surffi.fi
tai
Antti Tervasmäki 045-3189248, antti.tervasmaki@gmail.com
TERVETULLEHIA OOTTA KAIKKI !
Hallitus
Puukoot pitää jättää pois – muistutta pukki
Pyhäinpäivänä hiljennytään haudalla ja kirkossa
Marraskuussa, vuoden pimeimpään aikaan vietettävä pyhäinpäivä on Suomessa hiljainen ja harras päivä, jolloin omaiset vievät edesmenneiden läheistensä haudoille kynttilöitä, seppeleitä ja kukkia. Pyhäinpäivä on kristillinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Alun perin pyhäinpäivää on vietetty 1. marraskuuta, kuten monissa maissa edelleenkin, mutta Suomessa sitä vietetään välille 31.10.–6.11. osuvana lauantaina.
Haudoilla käynti pyhäinpäivänä yleistyi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Kirkoissa pyhäinpäivä on viidenneksi suosituin kirkkovuoden pyhistä jouluaaton, ensimmäisen adventtisunnuntain, ensimmäisen joulupäivän ja kiirastorstain jälkeen. Vuonna 1967 päivän nimi vaihdettiin ‘pyhäinmiestenpäivästä’ nykyiseen muotoon. Kristillisestä näkökulmasta pyhäinpäivään liittyy vainajien muistelun lisäksi ajatus toivosta ja elämän jatkumisesta tuonpuoleisessa
.
Suomessa pyhäinpäivän viettoon kuuluu kynttilöiden sytyttäminen edesmenneille. Kuvissa Pihlajaveden hautausmaalla kynttilöitä muille paikkakunnille haudattujen muistopaikalta. Ylempi kuva puolenpäivän aikaan ja alempi kuva alkuillasta.
Ennen kristillistä pyhäinpäivää Suomessa vietettiin syksyisin kekriä. Silloin juhlistettiin sadonkorjuun päättymistä ja herkuteltiin vastakorjatun sadon tuotteilla. Pöytään katettiin naurista, sian, lehmän tai lampaanlihaa, juustoa ja olutta. Piiat, rengit ja muut palvelijat saivat vapaata.
Kekrin juhlimisella on pitkä historia, joka ulottuu rautakauteen asti eli yli 2000 vuoden päähän. Maatalousyhteisössä se oli vuoden suurin juhla, ja vastaavia juhlia vietettiin ympäri Eurooppaa. Ennen nykyisiä kalentereita oli luontevaa päättää vuosi satokauden mukaan. Kekri oli samalla vuoden päätös ja uuden alkavan vuoden juhla.
Kekrin aikaan liittyi erilaisia uskomuksia. Esi-isät haluttiin pitää tyytyväisiä, jotta he suojelisivat maata. Kekrinä heillekin katettiin ruoka pöytään ja lämmitettiin sauna.
Kekri sulautui 1800-luvulla kristilliseen pyhäinpäivään. Maanviljelykseen liittyvä juhla sai silloin uusia uskonnollisia sävyjä, ja esi-isien huomioimisen perinne yhdistyi kristilliseen vainajien muistamiseen. Yleisen ilonpidon sijaan juhlasta tuli hartaan hiljentymisen aikaa.
Tällaisen kuvan avulla toivotamme HYVÄÄ PYHÄINPÄIVÄÄ kaikille sivustoilla vieraileville!
MIKKELIN SEUDUN POHJALAISTEN
PIKKUJOULUJUHLA PERINNERUOKAILUINEEN
TORSTAINA 1.12.2016 klo 18.00
Paikka: Ravintola Ahkeraliisan juhlahuoneisto, Ratamonkatu 5, Rokkala
TERVETULLEHIA OOTTA KAIKKI !
Hallitus
KUTSU JA OHJELMA SEKÄ MUU TARPEELLINEN TIETO LÖYTYY TÄSTÄ LINKISTÄ mikkelin-pohj-joulu-2016
Mikkelin seudun Pohjalaiset 