Pohjalaisuutta savon seudulla

Pyhäinpäivän iltana

Pyhäinpäivänä hiljennytään haudalla ja kirkossa

Marraskuussa, vuoden pimeimpään aikaan vietettävä pyhäinpäivä on Suomessa hiljainen ja harras päivä, jolloin omaiset vievät edesmenneiden läheistensä haudoille kynttilöitä, seppeleitä ja kukkia. Pyhäinpäivä on kristillinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Alun perin pyhäinpäivää on vietetty 1. marraskuuta, kuten monissa maissa edelleenkin, mutta Suomessa sitä vietetään välille 31.10.–6.11. osuvana lauantaina.

Haudoilla käynti pyhäinpäivänä yleistyi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Kirkoissa pyhäinpäivä on viidenneksi suosituin kirkkovuoden pyhistä jouluaaton, ensimmäisen adventtisunnuntain, ensimmäisen joulupäivän ja kiirastorstain jälkeen. Vuonna 1967 päivän nimi vaihdettiin ‘pyhäinmiestenpäivästä’ nykyiseen muotoon. Kristillisestä näkökulmasta pyhäinpäivään liittyy vainajien muistelun lisäksi ajatus toivosta ja elämän jatkumisesta tuonpuoleisessa

.imga0674

Suomessa pyhäinpäivän viettoon kuuluu kynttilöiden sytyttäminen edesmenneille. Kuvissa Pihlajaveden hautausmaalla kynttilöitä muille paikkakunnille haudattujen muistopaikalta. Ylempi kuva puolenpäivän aikaan ja alempi kuva alkuillasta.

imga0690

Ennen kristillistä pyhäinpäivää Suomessa vietettiin syksyisin kekriä. Silloin juhlistettiin sadonkorjuun päättymistä ja herkuteltiin vastakorjatun sadon tuotteilla. Pöytään katettiin naurista, sian, lehmän tai lampaanlihaa, juustoa ja olutta. Piiat, rengit ja muut palvelijat saivat vapaata.
Kekrin juhlimisella on pitkä historia, joka ulottuu rautakauteen asti eli yli 2000 vuoden päähän. Maatalousyhteisössä se oli vuoden suurin juhla, ja vastaavia juhlia vietettiin ympäri Eurooppaa. Ennen nykyisiä kalentereita oli luontevaa päättää vuosi satokauden mukaan. Kekri oli samalla vuoden päätös ja uuden alkavan vuoden juhla.
Kekrin aikaan liittyi erilaisia uskomuksia. Esi-isät haluttiin pitää tyytyväisiä, jotta he suojelisivat maata. Kekrinä heillekin katettiin ruoka pöytään ja lämmitettiin sauna.
Kekri sulautui 1800-luvulla  kristilliseen pyhäinpäivään. Maanviljelykseen liittyvä juhla sai silloin uusia uskonnollisia sävyjä, ja esi-isien huomioimisen perinne yhdistyi kristilliseen vainajien muistamiseen. Yleisen ilonpidon sijaan juhlasta tuli hartaan hiljentymisen aikaa.

 

toivotus-001

Tällaisen kuvan avulla toivotamme HYVÄÄ PYHÄINPÄIVÄÄ kaikille sivustoilla vieraileville!

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Avainsanapilvi

%d bloggaajaa tykkää tästä: