Sata vuotta Suomen itsenäisyyttä

Pietarissa sinetti Suomen itsenäisyydelle – Lenin tunnusti Suomen tasan sata vuotta sitten

Esityksen Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta antoi Venäjän kansankomissaarien neuvosto vuoden 1917 viimeisen päivän viime hetkillä.

Venäjän työläis- ja sotilasneuvostojen toimeenpaneva keskuskomitea hyväksyi Suomen itsenäisyyden 4. tammikuuta 1918. Samana päivänä Suomen itsenäisyyden tunnustivat Ruotsi ja Ranska. Kreikka seuraavana päivänä ja Saksan tunnustus julkaistiin 6. tammikuuta. Suomi sai Norjan ja Tanskan tunnustuksen 10. tammikuuta.

Yhdysvallat ja Britannia tunnustivat Suomen itsenäisyyden vasta toukokuussa 1919, kun alkoi olla selvää, että niille mieluisaa hallitusta ei Venäjälle enää saataisi.

 

Advertisement

Hyvää vuodenvaihdetta!

Mikkelin seudun Pohjalaiset toivottavat kaikille sivuillamme vieraileville (ja tottakai muillekkin): HYVÄÄ, RAUHALLISTA ja RENTOUTTAVAA VUODENVAIHDETTA!

Hyvää vuotta 2018!

 

 

 

 

Tässä vielä muistoksi pikkujoulun kuvia, puheenjohtaja Antti Tervasmäen kuvatekstein varustettuna.

 

Paavo Ollikainen (Kokkola) ja Antti Tervasmäki keskittyvät Vaasan marssiin, on tainnut sanat vähän unohtua.

Eija Nummela (Toholampi) on saanut juuri ansioistaan kunnialippiksen, jossa lukoo yhdistyksen vaatimaton motto ”en oo korvaamatoon, mutta paras mahrollinen”

 

 

Standaarien saajat, (kaikki vm. 1947) Ailo Ala-Vannesluoma (Alavus) Juhani Nummela (Lapua) ja Antti Tervasmäki (Lapua), Standaarien jakajat Juhani Alanen (Laihia) ja Kyllikki Kaaja (Laihia) ovat yhdistyksen perustajajäseniä (1983).Muuten, laihialaset on jäämässä lapualaasten alakyntehen, jos eivät paranna juoksuaan jäsenhankinnassa

Yleiskuvaa salista. Kuuntelevat puheenjohtaja A. Tervasmäkeä.

Eversti Laurila

 

Jääkärieversti Matti Laurilan (1895-1983) muotokuva on Kyyhkylän juhlasalissa. Laurila oli perustamassa 1924 Vapaussodan Invaliidien Liittoa ja toimi sen puheenjohtajana 1930-1982. Yhdistys omisti Kyyhkylän ja se toimi yhdistyksen päätoimipaikkana, kunnes yhdistys lakkautetiin 1987. Laurila on haudattu Lapuan sankarihautaan Lapuan jääkärien riviin.

 

Näyttelijät suosionosoitusten pauhussa Kosoola (Antti Tervasmäki) jääkärikenraali Wallenius (Juhani Nummela), ylioppilas Takaluoma (Paavo Ollikainen), Lahdensuon pehtoori (Ailo Ala-Vanneluoma) ja presidentti Svinhufvud (Juhani Alanen). Kaikkitietävä kertoja (Jukka Kankaanpää) oli jo keriinnyt lähteä tutkijakammioonsa.

Kuvia kuvagalleriaan

Puheenjohtaja Tervasmäki kirjoitti pikkujouluista hyvän kertomuksen, joka on luettavissa pääsivulta. Nyt on lisätty KUVAGALLERIAAN muutama kuva, joista tosin on osa samoja kuin pääsivun kertomuksessa.

Pohjalaisten pikkujoulujen jälkeen kävimme pienellä porukalla Karjalassa sytyttämässä kynttilöitä kenttähautausmaiden muistomerkeille. Tapahtuma oli eräs meidän omaehtoisista toiminnoistamme Suomen 100 -vuotisjuhlan kunniaksi.

Kynttilämme Tuuloksen kenttähautausmaalla

Kynttilät Ruskelan hautausmaan muistomerkille. Annikki L ja Teuvo K laskevat kynttilöitä

Pälkjärven kenttähautausmaa sai myös kynttilän

 

 

 

 

 

 

Pikkujoulut vietettiin

MIKKELIN SEUDUN POHJALAISTEN PIKKUJOULUA VIETETTIHIN VÄHÄN ISOOMISSA MERKEISSÄ KYYHKYLÄN KARTANOSSA JÄÄKÄRIEVERSTI MATTI LAURILAN (1895-1983) JA MARSKIN MUOTOKUVIEN ALLA.

SYYTÄ OLIKIN; JUHLIMMEHAN 100-VUOTISTA SUOMEA. NIINPÄ YHDISTYKSEN NÄYTELMÄRYHMÄ ESITTI NÄYTELMÄSTÄ ”ETELÄ-POHJANMAA -TAPAHTUU SUOMESSA 1929-32”. (kirj. Antti Tervasmäki) KOHTAUKSEN ”Jääkärikapteeni Matti Laurila ja Mäntsälän kapinan kukistuminen 1932”.

Alla olevassa kuvassa Lapunliikkeen johto on matkalla Mäntsälään 27.2.1932 ja yöpyy Hämeenlinnan kaupunginhotellissa. Palaveri pidetään kabinetissa. Valtakunnallisesti tilanne on kapina-altis. Siihen lopulta puuttuu TP Svinhuvud dramaattisella radiopuheellaan, joka lopulta vaikuttaa sen, että Matti Laurila pysyy Seinäjoella suurimman suojeluskunnan päällikkönä ja muut seuraavat. Tilanne alkaa rauhoittua. Kabinetissa tehdään tiliä näistä hetkistä. Lapuan Liike lakkautetaan vielä samana vuonna.

Pöydän päässä istuu kansanjohtaja Vihtori Kosola (Antti Tervasmäki), vieressä jääkärikenraali Wallenius (Juhani Nummela), pehtori Perälä (Ailo Ala-Vannesluoma) ja ylioppilas Takaluoma (Paavo Ollikainen). Lisäksi esiintyy presidentti Svinhufvud (Juhani Alanen) ja Kaikkitietävä kertoja (Jukka Kankaanpää).

 

 

 

Kuva huomionosoituksen aikana. Yhdistyksen perustajajäsenet Juhani Alanen ja Kyllikki Kaaja jakoivat Mikkelin seudun Pohjalaisten standaarit Ailo Ala-Vannesluomalle, Juhani Nummelalle ja Antti Tervasmäelle. Tyytyväisiltä näyttävät niin saajat kuin jakajatkin.

Kunnialippis Eijalle

Kunnialippis myönnettiin Eija Nummelalle. Eija on lähtöjään Toholammilta.

Muutoinkin salintäyteisessä juhlassa oli menoa ja iloa. Itse maakuntajohtaja Pentti Mäkinen piti puuropuheen, koska ylistarolaissyntyinen rouvansa Tsekin suurlähettiläs oli hoitamassa virkaansa Prahassa.

Maakuntajohtaja puhetta pitämässä

Jouluevankeliumin murtehella esitti Kyllikki Kaaja ja hyvin esittikin. Aksentti oli pilkulleen oikea. Vaasan marssilla tietenkin alootettihin. Muutoon siinä sanaaltiin; lapualaaset, laihialaaset ja fyrrykyröläänen.

Kyllikki esitti Jouluevankeliumin

Loppusanoissaan Tervasmäki lainasi Takaluoman rengin selkeän havainnon, jonka se kekrijuhlissa kattellessa isäntien trossaamista ”Ja mikäli se lapualaasista riippuus, niin Lapua olisi Euroopan johtava maa”. Kartanon joulupöytä oli täydellinen ja sopi krantuillekin.

 Kiriootti Antti Tervasmäki