”Tilastopiikki”

Puheenjohtaja Tervasmäki kyseli sähköpostilla seuraavaa: ”Onko mitään tilastopiikkiä joulun tietämiltä? Eikö me oltu jonkun verran esillä; pikkujoulut, ilmoitukset ja muut trossaukset.

Vastaan toki kysymykseen myös puheenjohtajalle suoraan, mutta tässä kaikkien nähtäväksi, kuinka sivuilla on vierailtu viimeisten kahden vuoden aikana.

Kyllä trossauksesta ja esilläolosta on ollut hyötyä: edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna sivuilla on 400 avausta enemmän. Kävijämäärä on ollut lähes sama: vuonna 2016 oli joulukuussa 194 kävijää ja viime vuonna 202 kävijää. Kävijät ovat siis lukeneet jutut keskimäärin kaksi kertaan, jos ajatellaan jotenkin ”tilastollisesti”.

Artikkeleita oli julkaistu joulukuussa 2016 kolme kertaa ja joulukuussa 2017 neljä kertaa. Tämäkään ei siis yksinomaan selitä avausten runsastumista, vaan syy voi olla se, että trossaus on toiminut. Tai oltaisiinko opittu tekemään kiinnostavampia artikkeleita?

Laittakaa palautetta puheenjohtajalle ja hallituksen jäsenille, niin niiden perusteella voidaan kehitellä sivustoa.

Hyvää vuoden jatkoa!

Reijo L

Advertisement

Tammisunnuntai

Tammisunnuntaita vietetään vuosittain tammikuun viimeisenä sunnuntaina sen muistoksi, että suojeluskunnat alkoivat riisua venäläistä sotaväkeä aseista Etelä-Pohjanmalla 28. tammikuuta 1918 vastaisena yönä.

Tapauksesta on tehty dokumenttiohjelma, joka oli osa virallista Suomi 100 -ohjelmaa. Sen ensiesityspaikka oli Ylistarossa marraskuussa 2017.

Venäläisten aseistariisuntaa Pohjanmaalla johtanut valkoisten ylipäällikkö C. G. E Mannerheim kuoli sattumalta tammisunnuntaina vuonna 1951

Tammisunnuntaiksi nimettyä 28 päivä tammikuuta 1918 pidetään Suomen sisällissodan eli niin sanotun vapaussodan alkuna valkoisten osalta. Suomen senaatin antaman tehtävän mukaisesti maan hallituksen joukoiksi nimetyt vapaaehtoiset joukot, eli suojeluskunnat, aloittivat kenraali Mannerheimin johdolla maan vapauttamiseksi ja itsenäisyyden varmistamiseksi järjestyksen palauttamisen maahan ja venäläisjoukkojen sekä punakaartilaisten riisumisen aseista. Punakaartit ottivat samana aamuna vallan eteläisen Suomen kaupungeissa.

”Aseistariisunnan alkuna on pidetty myös 23 tammikuuta 1918, jolloin Karjalassa ryhdyttiin riisumaan venäläisiä sotilaita aseista pienemmässä mittakaavassa.”

Virallisesti Suomen sisällissodan voidaan katsoa alkaneen 27. tammikuuta 1918. Vallankumouksen alkamisen merkiksi nousi tuolloin Helsingin työväentalon torniin punainen lyhty. Valmistelut sisällissotaan olivat kuitenkin olleet käynnissä jo pitemmän aikaa.

Aseistuksen hankkiminen oli keskeinen asia sekä punaisella että valkoisella puolella.
Erityisesti Karjalan kautta punaiset pyrkivät saamaan rautateitse aseita Pietarista. Kaksi uhria vaatinut sodan ensimmäinen aseellinen kahakka tapahtui 21. tammikuuta Taavetin aseman lähellä Etelä-Karjalassa. Viipurin punakaarti oli lähettänyt vaunullisen kivääreitä, joilla oli tarkoitus aseistaa Mikkelin punakaarti. Aseet olivat peräisin Viipurin venäläisen varuskunnan asevarastosta.

Taistelut asekuljetuksista eivät jääneet Taavetin kahakkaan. Vallankumouksen aloituspäivänä 27. tammikuuta Pietarista lähti punaisille tarkoitettu asejuna Suomeen. Junassa oli tuhansia kiväärejä, patruunoita, konekivääreitä ja jopa tykkejä. Myös tämän junan valkoiset yrittivät kaapata. Juna pääsi kuitenkin perille ja näillä aseilla varustettiin pitkälti Suomen punaiset joukot.

Aseiden merkitys oli huomattava tilanteen kehittymiseen Suomessa.
– Vallankumousta Suomessa tuskin olisi syntynyt ilman Pietarista tullutta asejunaa-, arvelee historiantutkija Marko Tikka.

Tapahtumien taustalla oli tilanne, että Venäjän kansankomissaarien neuvosto oli tunnustanut Suomen itsenäisyyden, mutta Venäjän joukkoja oli yhä Suomessa senaatin pyynnöstä huolimatta. Tällöin Mannerheim otti aloitteen käsiinsä ja ryhtyi upseeriensa kanssa laatimaan suunnitelmaa Pohjanmaan venäläisten varuskuntien aseista riisumiseksi.

Venäläisen Hulmin varuskunnan aseistariisunnan aloittivat Laihian miehet jo 27 tammikuuta 1918 kello 3.00. Paikalla on tapahtuman muistoksi pystytetty muistomerkki jossa on myös aseistariisunnan aikana kuolleiden laihialaismiesten nimet

Jutun lähteenä on mm. toimittaja Kalle Schönbergin artikkeli, joka perustuu Marko Tikan ja Antti O. Arposen kirjaan Koston kevät. Lähteenä on myös tietoja Wikipediasta

Muistojuhla Seinäjoella 27 – 28.,1.2018

Tilastoja vuodelta 2017

Kotisivut ehkä ovat nykyisessä hektisessä mediamylläkässä vanhentuneita. Facebook on palvelu, jota käytetään yleisesti myös eri yhdistysten tiedotus- ja viestintäkanavana. Näyttäisi kuitenkin siltä, että Mikkelin seudun Pohjalaisten blogityyppinen kotisivusto on saanut oman käyttäjäkuntansa. Sivuston ylläpitoa kannatta mielestäni siis jatkaa ja ehkä saadaan aikaan myös pientä kehitystä.

Vuonna 2017 oli sivustoillamme avauksia 4587 kpl ja vierailijoita oli yhteensä 2009 henkilöä. Jäätiin vähän vuoden 2016 käynneistä, jolloin avauksia oli 4856 kpl ja 4135 kävijää. Notkahdus ei ole suuri, ollaan kuitenkin saavutettu taso: yli 4 500 avausta ja yli 2 000 vierailijaa.

Seuraavasta linkistä voi lukea koko tilastokertomuksen.  Sivustojen_käyttö_2017

Terveiset myös Pohjanmaalta, hyvin siellä pärjätään. Käväisimme pikaisesti Seinäjoella ja tarkemmin Ylistarossa. Paluumatkalla Tuurin kyläkauppa jäi vain hyvin pikaiselle tarkistukselle.

Lunta Seinäjoen seudulla on kyllä jonkin verran. Tiet oli suolattu Alavudelta alkaen aina Ylistaroon asti ja todennäköisesti jatkui myös Vaasaan.

Lumen määrä Alavudella oli arviolta noin 30 cm, Ähtärissä ehkä hivenen enemmän. Täällä Pihlajavedellä lunta on noin 50 cm, mikä johtunee siitä, että olemme korkeudella 200 metriä merenpinnasta. Tällä seudulla on lunta ollut aina muuta ympäröivää seutua enemmän.

Viikon vitsi – sivuilla on parille ensimmäiselle viikolle vitsi.

Tässäpä tärkeimmät.

Hyvää alkanutta vuotta!

Reijo Lähteenmäki