Pohjalaisuutta savon seudulla

Tammisunnuntai

Tammisunnuntaita vietetään vuosittain tammikuun viimeisenä sunnuntaina sen muistoksi, että suojeluskunnat alkoivat riisua venäläistä sotaväkeä aseista Etelä-Pohjanmalla 28. tammikuuta 1918 vastaisena yönä.

Tapauksesta on tehty dokumenttiohjelma, joka oli osa virallista Suomi 100 -ohjelmaa. Sen ensiesityspaikka oli Ylistarossa marraskuussa 2017.

Venäläisten aseistariisuntaa Pohjanmaalla johtanut valkoisten ylipäällikkö C. G. E Mannerheim kuoli sattumalta tammisunnuntaina vuonna 1951

Tammisunnuntaiksi nimettyä 28 päivä tammikuuta 1918 pidetään Suomen sisällissodan eli niin sanotun vapaussodan alkuna valkoisten osalta. Suomen senaatin antaman tehtävän mukaisesti maan hallituksen joukoiksi nimetyt vapaaehtoiset joukot, eli suojeluskunnat, aloittivat kenraali Mannerheimin johdolla maan vapauttamiseksi ja itsenäisyyden varmistamiseksi järjestyksen palauttamisen maahan ja venäläisjoukkojen sekä punakaartilaisten riisumisen aseista. Punakaartit ottivat samana aamuna vallan eteläisen Suomen kaupungeissa.

”Aseistariisunnan alkuna on pidetty myös 23 tammikuuta 1918, jolloin Karjalassa ryhdyttiin riisumaan venäläisiä sotilaita aseista pienemmässä mittakaavassa.”

Virallisesti Suomen sisällissodan voidaan katsoa alkaneen 27. tammikuuta 1918. Vallankumouksen alkamisen merkiksi nousi tuolloin Helsingin työväentalon torniin punainen lyhty. Valmistelut sisällissotaan olivat kuitenkin olleet käynnissä jo pitemmän aikaa.

Aseistuksen hankkiminen oli keskeinen asia sekä punaisella että valkoisella puolella.
Erityisesti Karjalan kautta punaiset pyrkivät saamaan rautateitse aseita Pietarista. Kaksi uhria vaatinut sodan ensimmäinen aseellinen kahakka tapahtui 21. tammikuuta Taavetin aseman lähellä Etelä-Karjalassa. Viipurin punakaarti oli lähettänyt vaunullisen kivääreitä, joilla oli tarkoitus aseistaa Mikkelin punakaarti. Aseet olivat peräisin Viipurin venäläisen varuskunnan asevarastosta.

Taistelut asekuljetuksista eivät jääneet Taavetin kahakkaan. Vallankumouksen aloituspäivänä 27. tammikuuta Pietarista lähti punaisille tarkoitettu asejuna Suomeen. Junassa oli tuhansia kiväärejä, patruunoita, konekivääreitä ja jopa tykkejä. Myös tämän junan valkoiset yrittivät kaapata. Juna pääsi kuitenkin perille ja näillä aseilla varustettiin pitkälti Suomen punaiset joukot.

Aseiden merkitys oli huomattava tilanteen kehittymiseen Suomessa.
– Vallankumousta Suomessa tuskin olisi syntynyt ilman Pietarista tullutta asejunaa-, arvelee historiantutkija Marko Tikka.

Tapahtumien taustalla oli tilanne, että Venäjän kansankomissaarien neuvosto oli tunnustanut Suomen itsenäisyyden, mutta Venäjän joukkoja oli yhä Suomessa senaatin pyynnöstä huolimatta. Tällöin Mannerheim otti aloitteen käsiinsä ja ryhtyi upseeriensa kanssa laatimaan suunnitelmaa Pohjanmaan venäläisten varuskuntien aseista riisumiseksi.

Venäläisen Hulmin varuskunnan aseistariisunnan aloittivat Laihian miehet jo 27 tammikuuta 1918 kello 3.00. Paikalla on tapahtuman muistoksi pystytetty muistomerkki jossa on myös aseistariisunnan aikana kuolleiden laihialaismiesten nimet

Jutun lähteenä on mm. toimittaja Kalle Schönbergin artikkeli, joka perustuu Marko Tikan ja Antti O. Arposen kirjaan Koston kevät. Lähteenä on myös tietoja Wikipediasta
Muistojuhla Seinäjoella 27 – 28.,1.2018

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Avainsanapilvi

%d bloggaajaa tykkää tästä: