Pohjalaisuutta savon seudulla

Pohjanmaalta terveisiä

Ajelimme talvipäivien kuluksi Pohjanmaalla. Reitti kulki Ähtärin , Alajärven, Vimpelin, Kaustisten, Toholammen ja Sievin kautta Ylivieskaan. Talvi alkoi näyttää tapansa, koskapa lauantaina Ylivieskassa oli aamulla – 16 astetta pakkasta ja sunnuntaina – 24 astetta.  Oheisessa kuvassa on Kalajoki Ylivieskan kohdalta 4.1.2018 klo 09.00. Pakkasta tosiaan tuo – 24 astetta.
20180203_093507 (1)

Iltapäivällä, kun lähdimme ajelemaan Pihlajavettä kohti, niin pakkanen oli laskenut lähes kymmenkunta astetta. Alajärven paikkeilla oli enää – 10 astetta.

Ylivieskassa olisi viikonvaihteessa ollut asuntomessut, mutta emme sinne nyt ehtineet, kun oli muuta tekemistä. Hiljaiseloahan kaikki paikkakunnat näin talvella elelevät, mutta liikennettä kuitenkin oli alkutaipaleella jonkin verran. Alkutaipaleella tarkoitan tässä Ylivieska – Toholampi – Kaustinen aluetta.

Eipä sitä ole oikein tullut ajatelleeksi, mutta reitin varrelle sijoittuu useita kookkaita järviä. Meiltä lähtien lueteltuna esim. Pihlajavesi, Ähtärinjärvi, Alajärvi, Lappajärvi, Sääksjärvi, Patananjärvi (hieman sivussa Patanan tekojärvi), Räyringinjärvi ja Ullavanjärvi. Tämän jälkeen ei suurempia järviä ole, vaan Lestijoki, Vääräjoki ja Kalajoki virtaavat poikki kulkureitin. Toki Kaustisella on jo ylitetty Perhonjoki, Vimpelissä Savonjoki ja Alajärvellä Kuninkaanjoki. Muita pienempiä uomia ei tarvitse edes mainita, sillä Pohjanmaalla joki- ja purouomaa kyllä riittää.

Toinen havaittava seikka on se, että Pohjanmaa ei tältä osaltaan ole tasaista, laakeaa aluetta. Peltoaukeita tosin on, mutta monin paikoin on melkoisia korkeuseroja. Useat alueet ovat korkeudeltaan 140 – 150 metriä merenpinnasta, löytyypä jopa 160 metriä korkeitakin paikkoja. Korkeiden paikkojen välillä on laajoja suoalueita. Viljelykset ovat suurimmaksi osaksi sijoittuneet jokivarsille ja järvien rantamille.

Vimpelin ja Alajärven rajalla ylitti maantien edestämme kaksi metsäpeuraa. Olivat naaraita, eli vaatimia. Metsäpeura onkin levittäytynyt alueelle Salamajärven kansallispuiston alueelta, jonne ei ole matkaa kuin reilut 40 kilometriä.

Metsähallituksen ylläpitämällä Metsäpeura – sivustolla kerrotaan lajin levinneisyydestä mm seuraavaa: Suomessa Kainuussa 750 ja Suomenselällä 1250 yksilöä,
Venäjällä Karjalassa enintään 2400. Lisäksi Arkangelissa ja Komissa elää yhteensä
nelisen tuhatta metsäpeuraa, mutta nykytiedon valossa ne ovat eri alalajin edustajia. Suomenselän metsäpeurat liikkuvat laajalla alueella. Etelässä metsäpeurojen levinneisyysalue ulottuu Alajärvelle. Tämä on aluetta, joihin suuret laumat ovat useina talvina kokoontuneet talvehtimaan, joskin keskeisten talvialueiden sijainnissa on tapahtunut huomattavaa vaihtelua. Merkittävä osa Suomenselän metsäpeuravaatimista vetäytyy keväisin vasomaan Perhon alueen erämaihin, eli samoille seuduille, johon ensimmäiset yksilöt vapautettiin totutustarhauksen jälkeen.

Loppumatkalla ihailimme auringonlaskua, joka tosiaan värjäsi maiseman tulipaloa muistuttavaksi.

20180204_162353 (2)

Näkymä oli tosi vaikuttava ja niinpä ihailimme maisemaa useaan otteeseen.

Tällaisia terveisiä tällä kertaa!

Reijo ja Annikki

 

Comments on: "Pohjanmaalta terveisiä" (2)

  1. Tervasmäk iAntti said:

    Hyvää kuvausta Reijolta ja Annikilta.Ihmetytti tuo luontokohteet ja tietysti sitten kuntien nimet, jotka voittopuolisesti olivat Keski-Pohjanmaalta. Kaikki tietää että Annikki on Yliveskan alueelta. Näen, että tuosta Reijon raportista notta kyllä pohojalaasia tarvitaan edelleen Mikkelin seudulla. Muistakaa vuosikokous tiis. 27.3.2018 klo 17.00

  2. Reijo Lähteenmäki said:

    Kiitos Antti kommentista! Tosaankin kuljimme aivan Pohjanmaan itäistä reunaa. Alue on Keski-Pohjanmaata ja nykyisellään myös Pohjois-Pohjanmaata.
    Mielelläni julkaisen täällä aina kertomuksia, jos niitä sivustolle lisättäväksi toimitetaan..
    Tulee pörähdettyä melkeimpä kuukausittain Seinäjoella (Ylistarossa), mutta ei niitä juttuja aina tule tehdyksi.. Tänään (1.Pääsiäipäivänä) käväisen Ylistarossa palauttamassa ”leasinglapset” kotiin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Avainsanapilvi

%d bloggaajaa tykkää tästä: